Jyväskylää alettiin aikoinaan kutsua Suomen Ateenaksi viitaten tämän maineeseen koulutuksen, sivistyksen, kulttuurin ja liikunnan kaupunkina.
Kun saavuin junalla Jyväskylään, odotin näkeväni asemalla plakaatin, jossa toivotetaan tervetulleeksi maailman parhaimman pohjoiseurooppalaisen koripalloilijan Lauri Markkasen kotikaupunkiin. Huhupuheiden mukaan sellainen on tulossa heti ”Welcome to Jyväskylä, The Home Town of Tomi Hiltunen” plakaatin jälkeen.
Mission Positive Handprint -hankkeen kolmas aluevierailu suuntautui Jyväskylään helmikuun
6.–7. päivä. Aloituspäivälle Jamkin hankeväki oli suunnitellut mukavan väljän mutta tehokkaan
aikataulun. Päivän aikana pääsimme tutustumaan monipuolisesti jyväskyläläiseen
ravintolamaailmaan alkaen Lutakossa sijaitsevaan Hiisi Taproom & Bottleshopiin.
Päivä käyntiin hyvällä hurulla
”Huru tarkoittaa alkuperäistä mielentilaa. Se on tila, jossa ideat virtaavat, ehkä vähän kieli
poskessakin. Hurua ei oikein voi tarkasti sanallistaa. Asiat tehdään täällä hyvällä hurulla”, kertoi
Hiisin toimitusjohtaja Mikko Mäkelä.
Hiisi on jyväskyläläinen, vuonna 2013 perustettu, useaan otteeseen Suomen Paras Olut –
kilpailussa palkittu pienpanimo. Reilun kymmenen vuoden aikana Hiisi on tuottanut yli 300 eri olutta.
Hiisille oluessa tärkeintä on maku ja elämyksellisyys, ja he tulkitsevat suomalaista
mytologiaa ja sen hahmoja oluidensa kautta.
”Hahmot tuovat lisäulottovuutta ja olemme lisänneet etikettiin tarjoilusuositusten lisäksi myös musiikkisuosituksen”, Mäkelä lisäsi.
Liekö vahvan hurun ansiota, Hiisillä tehdään olutta ennakkoluulottomasti myös hävikkiraaka -aineista, kuten esimerkiksi paikallisen leipomon ylijääneistä hillomunkeista. Paikallisuus on
Mäkelän mielestä Hiisille tärkeä asia.
”Pyrimme käyttämään runsaasti paikallisia raaka-aineita,
ja olemme käyttäneet muun muassa muinaishumalalajiketta, joka tulee Nyrölän kylästä.
Maltaat tulee puolestaan Räihän tilalta”, totesi Mäkelä.
Mäkelä kertoi, kuinka Hiisissä on haluttu tehdä asioita alusta asti hyvin ja vastuullisesti. Oluen
panemisen sivuvirtana syntyvä mäski lähtee biokaasuksi, ja onpa sitä myös viety paikalliseen
Jyväspakarin leipomoonkin. Iso teko oli myös aloittavalle pienpanimolle biokaasupakun
ostaminen. Suomessa pienpanimot tekevät laajasti yhteistyötä, vastuullisuusajattelua ja ideoita jaetaan puolin ja toisin.
Toiminnan hiilijalanjäljen laskemiseen Hiisi ei ole vielä alkanut. Mäkelä
näkee sen ongelmana hankaluuden ja paikkansapitävyyden, eikä toisaalta siihen ole paineita,
kun ei ole ulkopuolista rahoittajaa sitä vaatimassa.
Mikko Mäkelän yritysesittelyn jälkeen aloitimme lounasruokailun. Hiisi Taproom & Bottleshop
ravintola avattiin korona-ajan keskellä parisen vuotta sitten. Ravintolan taustalla on samat
omistajat kuin panimolla, mutta kyseessä on kaksi eri yhtiötä. Kuten panimollakin, on Hiisi
Taproom & Bottleshopin tavoitteena käyttää mahdollisimman paljon kotimaisia, paikallisia ja
vastuullisia raaka-aineita. Hiisi Taproom & Bottleshop on Mission Positive Handprint -hankkeen pilottiravintola.
Ravintolasta löytyy mukaan myytäväksi laaja kattaus Hiisin oluita, mutta
myös muiden suomalaisten pienpanimoiden oluita. Runsaan alkuruokapöydän jälkeen pöytään tuotiin pääruoka lautasannoksena. Itse söin taitavasti paistettua lohta, persiljarisottoa ja maukasta porkkanavoikastiketta. Lounaan kruunasi Hiisin Jumi Juicy Ipa. Hiisi Taproom &
Bottleshopin À La Carte-lista näytti niin mielenkiintoiselta, että seuraavan Jyväskylän vierailun yksi vierailukohde on jo selvä.
Tanssisali Lutakossa vapaaehtoisuus voimavarana
Vuonna 2016 julkaistussa, Rauli Ylitalon ohjaamassa Taistelu Lutakosta dokumenttielokuvassa Samuli Putro kertoo Tanssisali Lutakosta, että yhtyeet suhtautuvat siihen pienellä kunnioituksella.
”Alusta lähtien Lutakko on ollut sellainen keikkapaikka, missä yhtyeet nimenomaan haluavat tehdä vaikutuksen, koska ne haluavat palata tänne uudestaan”
Tanssisali Lutakko on Jyväskylän Lutakossa sijaitseva rock-klubi, jota hallinnoi Jyväskylän elävän musiikin yhdistys, Jelmu. Kiinteistön omistaa keskinäinen kiinteistöyhtiö, ja sen tiloissa
työskentelee myös taitelijoita ja sieltä löytyy myös parikymmentä treenikämppää paikallisille
bändeille.
Tanssisali Lutakon ensimmäinen keikka oli marraskuussa 1990. Paikkaa pyörittävän Jelmun
toiminnanjohtaja Jonna Paananen kertoi lennokkaasti Lutakon värikkäästä historiasta, sen
pelastamisesta, toiminnasta vapaaehtoisvoimin sekä sosiaalisesta vastuusta.
Lutakon keikat järjestävä Jelmu on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys, jonka
toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Jäsenmaksua maksavia jelmulaisia on reilu tuhat.
Lutakossa järjestetään keikkoja vuosittain noin 150 ja kävijämäärä reilut 35 000. Vuosibudjetti
katetaan suurilta osin lippu- ja myyntiotoilla. Merkittävää Tanssisali Lutakossa on se, että siellä
työskentelee vain neljä vakituista palkattua työntekijää, mutta muuten toimintaa pyöritetään
noin sadan aktiivisen vapaaehtoisen voimin. Vaihtelevasti mukana toiminnassa on myös
siviilipalveluksen suorittajia ja harjoittelijoita.
Lutakossa vapaaehtoiset työskentelevät monissa eri tehtävissä. Keikkailtoina tarvitaan muun
muassa oluenmyyjiä, järjestyksenvalvojia, lipunmyyjiä. Jelmu kustantaa vapaaehtoisille mm. koulutusta järjestyksen valvontaan ja anniskeluasioihin liittyen.
”Meillä ei arvoteta vapaaehtoistyötä, vaan kaikki tekevät keikkailtoina kaikkea. Täällä pääsee tutustumaan alan eri tehtäviin, saa kokemusta, jonka avulla voi saada itselleen esimerkiksi kesätyön festareilta”, Paananen kertoi.
Ketä Tanssisali Lutakossa sitten on vapaaehtoisena? Paananen kertoi, että ”vapareiden” vaihtuvuus on aika isoa, vaikka joukossa on myös yli kaksikymmentä vuotta toimineita. Muun muassa muualta tulevat opiskelijat ovat löytäneet täältä itselleen yhteisön. Yhteisöllisyydellä on muutenkin Lutakon toiminnassa merkittävä sija.
”Vaikka vapaaehtoiset tulevatkin Lutakkoon
rakkaudesta musiikkiin, niin tänne jäädään hyvän yhteisön takia”, Paananen totesi.
Lutakko on ollut monen jyväskyläläisen nuoren ensimmäinen työpaikka.
”Nuorten siirtyessä työelämään usein ensimmäin kysymys on ”Onko työkokemusta?” Meiltä on lähtenyt täältä maailmaan useita nuoria, jotka ovat sen ensimmäisen ja tärkeän työkokemuksen saaneet”, Paananen sanoi.
Ryhmästämmekin löytyi yksi Lutakon kasvatti, joka allekirjoitti saman.
Vapaaehtoisille järjestetään myös monenlaista sosiaalista toimintaa esim. saunailtoja ja
liikunnallisia aktiviteettejä.
”Jos illan keikka ei ole loppuunmyyty, pääsee vapaaehtoisena
toimiva myös ilmaiseksi sisään. Ja suuri motivaattori vapaaehtoisille on myös ruoka. Täällä
meillä valmistetaan itse maistuvaa kotiruokaa, ja se on samaa niin artisteillekin kuin
vapaaehtoisille”, sanoi Jonna Paananen.
Lisäämällä kuluja vähennetään kuluja
Seuraavaksi ohjelmassa piti olla Nelonen Media Liven edustaja puhumassa vastuullisesta
tapahtuman järjestämisestä ja siitä, kuinka se aloitti viime kesän tapahtumissaan
vastuullisuuden kehittämisen pilottihankkeen. Hankkeessa muun muassa kehitettiin backstage-tarjoilua.
Nelosen Media Liven edustaja ei sattuneesta syystä päässytkään paikalle, mutta
kuinka sattuikaan, paikalla oli Mission Positive Handprint -hankkeen asiantuntija Tomi Hiltunen, jonka yritys vastasi tässä tapauksessa backstage-tarjoilusta.
Pilotin ajatus oli, että kun ennen esiintyjille oli varattu backstagelle raiderien mukaiset juomat ja
ruoat, niin nyt sinne rakennettiin baaritiski, jossa tarjoiltiin ruokaa ja juomaa.
”Palaute esiintyjiltä oli todella hyvä ja esimerkiksi alkoholijuomien kulut putosi kolmanneksella. Eli kuluja
lisäämällä (tässä tapauksessa baaripalvelu) vähennettiin kuluja”, kertoi Tomi.
Tomi kertoi myös tarinan liikuttuneesta roudarista, joka (melkein) kyynel silmässä oli kertonut
puhelimessa vastapelurille, kuinka hän on nyt nauttimassa Gin Tonicia, joka oli tehty taiten ja
varta vasten hänelle. Palvelu on monen asian ydin ja sen huomaa parhaiten joko ottamalla sen
pois, tai niin kuin tässä tapauksessa lisäämällä sen sinne missä sitä ei ole ollut. Palvelua ei pitäisi
koskaan ajatella ensimmäiseksi kuluna.
Ennen iltaohjelmaa oli vuorossa parin tunnin tauko, jonka jokainen ryhmässä käytti parhaaksi
katsomallaan tavalla. Mahtavaa!
Valkoinen puu ja Toivolan vanha piha
Maanantain iltaohjelma alkoi reippaalla kävelyllä hotelilta Toivolan vanhalle pihalle, joka on
1800-luvulla rakennettujen puutalojen muodostama historiallinen idyllinen pihapiiri keskellä Jyväskylää.
Historian lisäksi Toivolan vanhalla pihalla on vahvasti läsnä käsityölaiskulttuuri, joka
edustaa muun muassa siellä järjestettävät Jyväskylän Neulefestarit. Mutta Toivolan vanha piha on paljon muutakin. Sieltä löytyy taidetta, designia, museota, tilausravintola- ja kahvilatoimintaa.
Kun saavuimme Ravintola Toivolan Pajaan, meitä oli vastassa Kahvila Valkoisen Puun
markkinointipäällikkö Sirkku Ylikoski. Valkoinen Puu on Kauhajoelta lähtöisin oleva kahvilaketju.
Kahvilan perustajat, suomalaisamerikkalainen pariskunta Kirsi ja Mark, perustivat ensimmäisen
kahvilansa Kauhajoelle vuonna 2011. Nykyään kahviloita on Kauhajoen lisäksi Seinäjoella,
Tampereella ja Jyväskylässä. Yhtiöllä on myös korona-ajan take away-myynnin synnyttämänä
Valkoinen Puu Food Factory, joka tekee Kauhajoella raakapakasteina kolmea erilaista lasagnea.
”Laajenemisvauhti on ollut aikamoinen. Kun saatiin Food Factory toimimaan, niin avattiin
majatalo Kauhajoelle. Nyt keskitytään näihin kohteisiin ja yritetään saada prosessit kuntoon ja keskitytään muun muassa henkilökunnan viihtyvyyteen”, kertoi Ylikoski.
Kahviloiden tuotevalikoimaa voitaisiin sanoa amerikkalaistyyliseksi. Kahviloissa on aina tarjolla
gluteenittomia ja vegaanisia makeita ja suolaisiatuotteita.
”Meillä huomioidaan vegaani- ja
kasvisruokailijat kaikessa tekemisessä. Esimerkiksi gluteiinittomien tuotteiden valikoima on iso.
Pientä eroa löytyy paikkakunnittain, koska jokaisen paikan asiakaskunta on niin erilainen.
Jyväskylässä asiakkaat ovat jotenkin lämpimiä ja sosiaalisempia”, Sirkku Ylikoski kertoi.
Toivolan vanhalle pihalle Valkoinen Puu avattiin keväällä 2021.
Valkoinen Puu pyrkii käyttämään mahdollisimman paljon kotimaisia, lähellä tuotettuja raakaaineita.
”Meillä raaka-aineiden luomuprosentti on tällä hetkellä kahdeksan ja käytämme
mahdollisimman paljon paikallisten tuottajien raaka-aineita. Meillä myös tehdään
mahdollisimman paljon itse, esimerkiksi kakuissa ei ole valmistäytteitä.”
Valkoinen Puu on arvopohjainen yritys, joka viestii säännöllisesti sosiaalisessa mediassa
vastuullisuudesta ja Instagram on osoittautunut parhaimmaksi kanavaksi. Valkoinen Puu on
myös ollut mukana Ekokompassi- ympäristöjärjestelmässä vuoden 2021 lopusta.
”Ekokompassin avulla saadaan tuotua uskottavalla tavalla esiin meidän vastuullisuutta. Siinä on
paljon järkeviä kohtia liittyen muun muassa jätehuoltoon, hankintoihin, energian kulutukseen,
toimipisteissä käytettäviin pesuaineisiin ja henkilöstön koulutukseen vastuullisiin
toimintatapoihin”, Ylikoski lisää.
Valkoisen Puun sosiaalinen vastuu pitää sisällään suhteet asiakkaisiin sekä sidosryhmiin ja
tietysti henkilökuntaan.
”Henkilöstön hyvinvointi on äärimmäisen tärkeää. Nyt kun on
haastavaa saada henkilöstöä, niin tärkeää yrittää ennakoida mitä voidaan tehdä, että saadaan
henkilökunta viihtymään meillä. Me olemme usein nuorien ensimmäinen työpaikka, niin
siksikin yritetään luoda kriteerit hyvinvointiin”, huomauttaa Ylikoski.
Kokkipoika ja pihan isäntä
Välillä kun kuuntelee ihmistä, jonka idearikkaus pulppuaa täysillä, niin tuntuu siltä, kuin toisilla
sitä on kahdeksan päivää viikossa. Toivolan vanhan pihan uusin isäntä Arto Hakanen oli
tällainen tapaus. Vuoden 2022 jyväskyläläiseksi yrittäjäksi palkittua Arto Hakasta ohjaa
intohimo ruokaan, kulttuuriin, taiteeseen, toisilta ihmisiltä uuden oppimiseen ja koko ajan
kehittymiseen kaikilla saroilla.
”Sanotaanko niin, että minua on kiehtonut aina käsityöläisyys, kulttuuri, taide, lähituotanto ja
tietenkin ravintolatoiminta, ja nyt kun pääsi tällaiseen kohteeseen, kun Toivolan piha, niin on
sen ääressä äärimmäisen hienoa työskennellä. Toivola on tähän hyvä alusta ja täällä on
mahtavia ihmisiä, kenen kanssa saadaan hyvää aikaiseksi”, Hakanen sanoi.
Arton työhistoria on mielenkiintoista kuunneltavaa. Kokemusta ravintola-alalta löytyy muun
muassa Singaporesta ja Kapkaupungista ja jopa suomalaisen tutkimusaseman kokkina
Etelämantereelta.
Arton yritysportfolio on myös hengästyttävä. Art Catering-yrityksellä, joka on pääosakkaana
Toivolan vanhassa pihassakin, on catering- ja ravintolatoimintaa.
Sen lisäksi löytyy myös jäätelötehdasta, ruokatehdasta ja majoituspalveluja tarjoava yritys bisneskumppaninsa Saxbergin Margon kanssa. Hosteltoiminnasta he ovat voittaneet Vuoden majoittajapalkinnonkin. Nyt mukaan liittyy myös Jyväskylän vanhan pappilan rakennus Toivolan pihan vierestä, johon on suunnitteilla tilausravintolatoiminnan lisäksi myös majoitustiloja. Hakasen mielestä oma matkatoimistokin voisi olla järkevä ratkaisu.
Kysymykseen siitä, kuinka hankalaa on toimia rakennusviranomaisten kanssa, kun kyseessä on
vanhoja historiallisia arvokohteita, sarjayrittäjä Hakanen naurattaa ryhmää toteamalla, että ”On
minulla rakennusfirmakin. Se auttaa näissä remontointi- ja kunnossapitoasioissa.”
Hyvästä ”hurusta” oivalliseen ”harmooniaan”
Ilta jatkui Toivolan vanhalta pihalta kaupunkisuunnistuksella, jossa suurimman osan ryhmäläisistä
ensimmäinen rasti oli Ravintola Teerenpeli, jossa saatiin sammutettua pahin jano. Loistava
valikoima viskejä ja oluita.
Päivällispaikkana oli Ravintola Harmooni, joka sijaitsee tyylipuhtaassa jugendrakennuksessa
entisessä harmonitehtaassa. Ryhmälle oli katettu Harmoonisaliin pöydät ja seisovassa pöydässä
oli ruokaa kattavasti läheltä ja vähän kauempaakin. Mielenkiintoista oli, että harmonitehtaan
eri aikakauden tarinoihin pystyi tutustumaan ravintolassa virtuaalisesti lisätyn todellisuuden
sovelluksen avulla.
Päivällisen jälkeen Jyväskylän aluevierailun virallinen ohjelma päättyi, ja suurin osa suunnisti tutustumaan Delorean – A Pretty Awesome Cocktail Bariin, joka on omien sanojensa mukaan ”aika mahtava cocktailbaari Jyväskylän ydinkeskustassa”. Baari on niin moneen kertaan palkittu Suomessa, että tuo ”aika” hiukan hymyilyttää.
Delorean on myös tunnettu pitkälle viedystä hävikinhallinnasta. Kaikki raaka-aineet käytetään vähintään kahdesti. Oli hienoa päästä viimein tutustumaan paikan päälle ja maistamaan paikan signaturecocktail, Toxic Avenger. Loistava juoma, joka koostuu ginistä, vermouth biancosta sekä itsetehdystä cordialista, joka on valmistettu mehuksi puristettujen sitrushedelmien jämistä. Hieno lopetus hienolle päivälle.
Jos Jyväskylään liitetään hyvä maine koulutuksen, sivistyksen, kulttuurin ja liikunnan
kaupunkina, niin mukaan pitää lisätä myös mainio ja monipuolinen ravintolatarjonta!
Teksti: Mika Vitikka, Laurea-ammattikorkeakoulu
Kuvat: Mission Positive Handprint -hanke